Yksin kotona ollessani minulle alkoi välillä tapahtumaan outoja asioita. Välillä minulle tuli voimakas tunne, kuin joku katsoisi minua.

“Katsookohan Danny minua nyt”, mietin. Minusta tuntui, että hän kykenisi siihen ja tuollaisina hetkinä myös teki niin... Olinhan lukenut yliluonnollisesta kaukokatselun kyvystä: sen omaava henkilö saattoi seurata miten kaukana tahansa olevia tapahtumia tai ihmisiä kolmannen silmänsä kautta kuin kaukoputkella katsoen. Ja Dannyhan oli Valaistunut Mestari, joten varmasti hänellä oli tuo kyky… Mestarithan tarkkailivat oppilaitaan, joten kyllä varmaankin Danny minua välillä katseli... Ihan jo siitä syystä, että olin hänen oppilaansa...

Tottapuhuen en pitänyt lainkaan ajatuksesta, että Danny saattaisi katsoa minua milloin tahansa… Ja ehkä katselikin... En voinut olla enää ollenkaan rennosti, olla kuin kotonani...

Toisinaan ollessani yksin kotona minulle tuli voimakas läsnäolon tuntu. Kuin paikalla olisi joku... Näkymättömänä... Kuin Danny olisi paikalla näkymättömänä... Siltä se todella tuntui...

“Käyköhän Danny välillä energiatasolla asunnossani”, mietin.

Tiesin joidenkin ihmisten osaavan irrottautua energiatasolla ruumiistaan ja astraalikehollaan matkustaa minne päin maailmankaikkeutta tahansa. Tai kenen tahansa luo… Jos kerran Danny oli Valaistunut Mestari, niin silloin hänellä olisi myös tuo kyky... Ja minusta TUNTUI, että hän välillä kävi asunnossani... Oli paikalla ja katseli minua, vaikka en nähnyt häntä...